Ajatuksia ja odotuksia

Seuraava fakta on pakko kertoa: pakkaaminen on aloitettu! Ja tämä toki tarkoittaa myös sitä, että uskon vihdoin itsekin siihen, että kahden viikon päästä me muutamme. Siis todellakin, kahden viikon päästä!

Pakkaaminen on aina hirmu työlästä ja uuvuttavaa. Tänään kuitenkin lastasin laatikoihin tavaraa hyvin intomielisenä. Jotenkin tämä muutto on ihan erilainen kuin mikään aiemmin. Me pääsemme muuttamaan taloon, jota olemme yli vuoden ajan rakentaneet mielessä, paperilla ja lopulta myös konkreettisesti tontilla. Täysin valmis talo ei kahden viikon päästä toki ole, vaan maalattavaa, järjesteltävää ja siivoiltavaa riittää, puhumattakaan pihatöistä. Odotan kuitenkin innolla sitä, että saamme oikeasti asua talossa ja elää siellä tavallista arkea vähitellen paikkoja laitellen ja sisustaen. Odotan sitä, että saan hyvästellä tämän raksa-ajan ja etenkin väliaikaisen asunnon ja tontin välillä ravaamisen. Odotan sitä, että elämämme rauhoittuu.

Sitä en vielä tiedä, mitä blogille tapahtuu sen jälkeen, kun talo on valmis. Talon sisustaminen innostaa kovasti, mutta miksikään huippusisustajabloggaajaksi minusta ei ole. Olen nauttinut kirjoittamisesta paljon ja on ollut kiva palailla itsekin välillä taaksepäin muistelemaan, missä vaiheessa talomme oli vaikkapa kaksi kuukautta sitten. Lukijoita blogilla tuntuu olevan, mutta aika harva on mitään teksteihini kommentoinut. En tiedä, jäisikö kukaan kaipaamaan blogiani. Varmaan siis aika ja oma innostus myöhemmin kertovat, minkälainen on blogini kohtalo. Ihan muuttopäivään en tätä kuitenkaan ajatellut lopettaa. Pakkohan sitä on päästä jakamaan jonkinlaiset jihuu-fiilikset!